Avaruussairaus

Olin avaruusaluksessa, jossa asui paljon ihmisiä. Jonkinlainen ulkoavaruuden olento pyrki alukseen sisään. Sillä oli vaaleanpunaiset sähköiset hologrammilonkerot, jotka yrittivät kurkottaa aluksen ovista ja ikkunoista sisään. Alusta suojasi jonkinlainen voimakenttä, mutta pieni osa lonkeroista onnistui pääsemään sisään jonkin sulkeutuvan oven raosta viime hetkellä.

Olento levitti alukseen jonkinlaista sairautta. Aluksi ruokalaan ilmestyi outoja tuntemattomia ihmisiä. Ne eivät olleet oikeita, vaan jotain epäsikiöitä, jotka vain makasivat lattialla ja huusivat. Kun menimme katsomaan niitä ja koskimme niihin, saimme jonkinlaisen tartunnan.

Jokin vanha nainen alkoi ensimmäisenä käyttäytyä oudosti salissa joka oli täynnä ihmisiä. Hän ei enää ymmärtänyt puhetta, reagoinut mihinkään kosketukseen ja kyhjötti omituisesti paikoillaan. Seuraavaksi minä maistoin jonkinlaisen raudan maun suussani ja tunsin outoa säkenöintiä. Kaikki aistini jotenkin heikkenivät ja tunsin etten enää kuule kenenkään puhetta tai näe kunnolla. Aloin huutaa ja sätkiä epätoivoisesti raajojani, jotta muut huomaisivat että minulla on jokin hätänä. Aloin leijailla hallitsemattomasti. Mitä enemmän sätkin, sitä korkeammalle leijailin.

Kurkotin kättä ystävälleni jotta hän vetäisi minut alas, mutta sen sijaan hänkin alkoi leijua kohti kattoa.

Eläimiä ja äksöniä

Olin jonkinlaisella maatilalla tai talorykelmän luona luonnon keskellä, jossa oli kaikenlaisia outoja olentoja. Osa niistä oli tavallisia eläimiä, osa esimerkiksi Pokemoneja muistuttavia epätavallisia otuksia. Mukana oli muun muassa kirahvi ja jokin violetti klöntti, jolla oli kolme pitkää venyvää lonkeroa.

Otukset yrittivät taistella jotain pahaa miestä vastaan, joka oli jotenkin sukua minulle, mutta en tiedä kuka hän oli. Taistelin otusten puolella ja roiskin jotain punaista mehua valkoisiin vaatteisiin pukeutuneen pahiksen päälle. Pahis huusi kaikenlaisia herjauksia ja provosoi.

Myöhemmin paikalle tuli Kill Bill-elokuvan keltaisella Pussywagon-maastoautolla kolme kissapetoa, jotka olivat lihaksikkaita ja antropomorfisia. Autoa ajoi lihaksikas leopardimies, ja kyydissä olivat tiikerimies ja leijonamies. Menin heidän kyytiinsä, ja ajoimme kapeita teitä pitkin vuorenrinteitä. Välillä tie katkesi, mutta tarpeeksi kaasuttamalla vain lensimme katkenneiden osien yli. Jossain vaiheessa törmäsimme tyttöporukkaan, jotka olivat juuttuneet rikkinäisen tien varteen. Saimme heiltä raparperipiirakkaa, jatkoimme matkaamme ja söin piirakkaa autossa rymistellessämme vuorenrinnettä suoraan alas.

Liikaa kissoja

Olin mökillä, ja kaikkialla oli todella paljon kissoja. Ne olivat kuitenkin jotenkin omituisia ja käyttäytyivät epätavallisesti. Liiterin takana oli likainen ruskeankellertävä lampi, jossa oli sikin sokin roskaa ja lautoja, ja lammessa makasi kissoja vedessä kyljellään aivan elottoman näköisenä. Luulin, että ne olivat kuolleita, mutta kun niitä vähän sörkki, ne nousivat lammesta kuin olisivat vain olleet nukkumassa likaisessa limavedessä pinnan alla.

Olin huolissani siitä että valtava kissamäärä alkoi kuolla. Yhdellä harmaalla kissalla oli valtava haava vatsassa, josta suolet valuivat ulos, yritin laittaa niitä takaisin mutta se ei toiminut. Istuin huussirakennuksen portailla kahden kameran kanssa ja olin aivan neuvoton. Yhtäkkiä mustia kissoja alkoi tulvia kaikkialta, niitä tuli joka suunnasta niin ettei maata tai rakennuksia näkynyt, pelkästään kissoja. Yritin ottaa kissojen tulvasta valokuvia, mutta kamerani olivat kadonneet. Kissoja oli aivan liikaa.

Takaa-ajo maanalaisessa kaupungissa

Elettiin jonkinlaista sodan tai maailmanlopun jälkeistä epävakaata aikaa. Käytännössä koko maailma oli maan alla, kaupungit kaduista asuntoihin olivat erilaisissa luolissa ja tunneleissa.

Pakenin henkeni edestä jonkinlaisia pahiksia jotka jahtasivat minua, mutta jahtaamisen syy jäi hämäräksi. Aina kun luulin päässeeni piiloon johonkin asuntoon tai sushia myyvälle torille, he tavoittivat minut jälleen ja aloitin taas loputtoman huoneesta toiseen juoksemisen. Minulla oli ystäviä, jotka myös pakenivat, mutta en ollut varma että kaikki olivat oikeasti puolellani.

Lopulta tupsahdin johonkin vettä täynnä olevaan putkeen, josta läiskähdin valtavaan maanalaiseen hylättyyn uimahalliin. Siellä oli joukko ihmisiä, jotka kertoivat että olemme vihdoin turvassa.

Tapon yritys

Kävelin Roihuvuoren ostarilla, minua tuli vastaan tuntematon pieni ja laiha mies harmaanvalkoisessa hupparissa kantaen suurta vesuria. Hän ensin vähän heilutteli sitä edessäni mutta käveli ohi, mutta pian huomasin hänen tulevan takaisin vesuri ojossa.

Mies huitoi minua vesurilla ja onnistui haavoittamaan minua mm. jalkaan, hartiaan ja rintaan. Yritin tarttua hänen ranteeseensa mutta sain vain haavan käteeni. Huudettuani apua ohikulkijat juoksivat taltuttamaan miehen.

Kun mies oli taltutettu, menimme odottamaan poliisin tuloa viereiseen ravintolaan. Vesurimies oli pieni ja laiha kuin lapsi ja siksi helppo pitää aloillaan, mutta hän yritti koko ajan mankua meitä päästämään hänet vapaaksi.

Näin ravintolan ikkunasta, että poliisit taltuttivat kadulla satunnaisia ohikulkijoita mellakkavarusteet päällä, joten juoksin kadulle kertomaan heille että saimme miehen jo kiinni. Yhdellä poliiseista oli nuori naama mutta harmaa tukka, ja he vain nauroivat ivallisesti ja haukkuivat vesurimiestä. Jostain syystä kerroin poliiseille tapahtumien kulusta väärin ja sanoin olleeni Porolahdessa eikä Roihuvuoressa. He sanoivat että vesurimies on katkera pesulan työntekijä.

Kun poliisit olivat lähteneet, mietin ystävälleni eikö jonkun olisi pitänyt viedä minut sairaalaan.

Polkupyörä hevonen polkupyörä

Ratsastin moottoritiellä hevosella, joka oli vuorotellen hevonen ja vuorotellen polkupyörä. Vauhti oli päätähuimaava, ja vaihdoin tietä hyppäämällä kahden moottoritien välillä olevan valtavan hyppyrin yli.

Seksiä ja pirtelöä mummolassa

Harrastin seksiä tv-kasvo Roope Salmisen kanssa, ja hänellä oli luonnottoman suuri penis. Olimme isoäitini kotona, joka ei kuitenkaan ollut hänen oikea kotinsa, vaan jokin tuntematon asunto josta vain tiesin sen kuuluvan isoäidilleni. Harjoitimme haureutta mm. hänen makuuhuoneessaan ja saunassaan. Isoäitini oli minulle hyvin vihainen ja solvasi minua syntiseksi ja huoraksi.

Myöhemmin teimme Salmisen kanssa pirtelöä jäätelöstä, joka oli suikaleina kuin juustoraaste.

Maksu luonnossa

Unessa olin myöhästynyt mökkisaaremme lautasta. Kiinteistömoguli ja mediapersoona Jethro Rostedt tarjoutui kyyditsemään minut kotiinsa jahdillaan, ja ehdotteli maksua luonnossa.

Onnellisimmat unet sisältävät uimista

Oli jo syksy ja kylmää ja kuulasta, mutta jostain syystä merivesi oli vielä kesäisen lämmintä. Hypimme veljeni kanssa laiturilta uimaan, vaikka ympärillä kuura oli jäädyttänyt kasveja ja lehdet tippuneet puista.

Likainen keittiö ja vihainen kissa

Yritin järjestellä keittiötä, jossa oli loputon, koko seinän peittävä kasa muovisia pakasterasioita ja niiden kansia, jotka eivät sopineet yhteen. Kasassa purkkien seassa oli kaikenlaista epähygieenistä, kuten kuollut lihava sammakko. Kaikki muukin oli likaista ja ällöttävää, ja minua ahdisti.

Ulkona veljeni musta kissa oli piiloutunut jonkinlaiseen koloon hiekkaisessa penkassa. Yritimme äitini kanssa saada sitä kiinni, mutta kun sain siitä otteen, se kääntyikin minun puoleeni kynnet ja hampaat ojossa ja yritti hyökätä kimppuuni. Työnsin vaistomaisesti käsivarteni eteeni suojaksi, mutta heräsin siihen että löin kädellä seinää sänkyni vieressä. Sydämeni hakkasi kuin se yrittäisi hypätä pois rinnastani.

Runo jossa loikin Siperiaan

Jos juoksee tarpeeksi lujaa
ja polkee ilmaa jalkojensa alla
voi irrota maasta ja loikkia yhä korkeammalle
kunnes hyppää kattojen yli Aleksanterinkadulta Kauppatorille
ja siitä edelleen
Katajanokalle.

Miksen tätä aiemmin hoksannut, minä mietin
kunnes vauhtini entisestään kiihtyy
loikkani pidentyvät ja kadut allani muuttuvat
kaupunginosiksi
kaupunginosat kaupungeiksi
pittoreski Porvoo, merellinen Kotka, ponkaisen ilmaan Sapokanlahden puistosta
ja kiidän taas, yli valtiorajojen.

Olen aina halunnut nähdä Viipurin, no, sinne se meni
pilvinen Pietari jalkojeni alla kasvaa ja pian jälleen kutistuu
Nevski Prospekt häipyy horisonttiin.
Kiidän kohti Moskovaa, mutta yltyvä tuuli sinkoaa
minut pois kurssiltani
ja polkaisen vauhtia jostain Rybinskin esikaupunkialueelta
jossa baabushkat kerääntyvät kummastelemaan
lenkkarieni kovertamaa kraateria keskellä katua.

Taigan yllä ihoni nousee kananlihalle
en ajatellut Siperian talvea pukiessani ohuimman takkini
ja alan huolestua
kuinka pysähtyä?
Olenhan jo aika kaukana kotoa
lompakkokin tässä rytäkässä on tipahtanut matkan varrelle
eikä kukaan täällä varmaan puhu englantia.

Kun maa jälleen huimaavaa vauhtia lähestyy
tarraan kaksin käsin kitukasvuisiin mäntyihin ja valmistaudun
törmäämään hyiseen hankeen
mutta kuuluukin vain vaimea tussahdus
kun käännän kylkeä
ja tyynyni tippuu lattialle.

Roska-auton peruutusvalo sälekaihtimen läpi
heijastaa keltaisia raitoja huoneeni seinille.

Runo

Me uimme ilmakehässä

kuin vedessä

lennettyämme rakettirepuilla ilman ja avaruuden vesirajaan

taivaanrantasaunalle

jossa minä ja kaikki ystäväni

syömme grillimakkaraa talouspaperista pyyhkeisiin kääriytyneinä

syksy on parin viikon päässä muttei vielä täällä

eikä aurinko näin ylhäällä

koskaan muutu kalseaksi.

Kissat

Hoidin kaverin kissoja, mutta olin unohtanut käytä hoitamassa niitä, ja ne olivat kuolleet.

Sammakoiden kuoro

Pienessä idyllisessä kylässä kaikilla oli kaunis pieni puutalo ja kauniit omenatarhat talojensa ympärillä. Oli aikainen aamu.

Eräs herra keitteli pihavajassaan jonkinlaista maagista keitosta, joka hehkui violettina ja savusi. Keitos oli puisessa astiassa, johon oli kaiverrettu miehen kasvot. Kun se oli valmis, hän peitti astian puisella kannella, joka oli hatun muotoinen.

Sillä hetkellä astia kansineen kasvoi ja muuttui mieheksi, joka marssi naapuritalon puutarhaan omenapuiden ja kukkien keskelle, ja loihti joukosta kiviä pienen sammakoiden lauman. Sammakot asettuivat riviin talon eteen, ja maaginen mies alkoi johtaa niitä kuin kapellimestari kuoroaan.

Sammakot lauloivat kuorossa, jotta talon asukas heräisi uniltaan. Kaksi sammakkoa kuitenkin poikkesi sävelestä, ja pensaasta hyökkäsi karhu joka söi ne. Tämän jälkeen karhun poikaset liittyivät mukaan kuorolauluun.

Ällöttävää

Vaeltelin oudossa hämärässä varastohallissa, joka oli täynnä mitä ihmeellisimpiä eläimiä. Niitä oli tungettu erilaisiin likaisiin häkkeihin, terraarioihin ja muihin laatikoihin. Kaikkialla oli likaista ja todella ahdistavaa. Jalkojeni alla rusahteli, kun kävelin kuolleiden hiirien ruumiiden päällä. Poimin niitä muovipussiin epätoivoisena tarkoituksenani siivota, mutta tehtävä oli toivoton.

Pako

Yritin yliopistokaverieni kanssa paeta totalitaristisesta valtiosta. Olimme tehneet suunnitelman, jossa meidän oli määrä yksitellen hiipiä ulos porteista. Mikään ei tuntunut oikein menevän putkeen, koska matkalla porteille törmäsimme kaikenlaisiin ongelmiin, kuten hevosiin jotka hyökkäsivät kimppuumme koko ajan.

Äitini kävi valtiossa töissä mutta asui sen ulkopuolella, ja kohautteli minulle hartioitaan, että "mahtaa sulla olla hankalaa siellä", mutta ei auttanut mitenkään.

Akvaario

Äidilläni oli valtava akvaario täynnä outoja, suuria, rumia kaloja. Akvaariossa oli monta allasta, joiden välillä kalat pystyivät liikkumaan pieniä putkia pitkin. Pohjalla ei ollut hiekkaa, vaan paperisilppua, ja mietiskelin mitä sille tapahtuu kun se kastuu.

Äitini jätti minut huolehtimaan akvaariosta lomansa ajaksi. Jostain syystä hän oli tyhjentänyt sen lähtiessään, enkä tiennyt mihin kalat olivat joutuneet. Taloon oli tulossa vieraita, ja hädissäni yritin äkkiä täyttää akvaariota hanavedellä ja löytää kaloja jostain.

Museoryöstö

Minä, eräs vanha pappa ja nuori nainen osasimme muuttua näkymättömiksi. Edellytyksenä siihen oli, että puhelimissamme oli akkua. Jos kännykän akku loppui, näkymättömyys loppui.

Teimme ryöstön museoon, ja varastimme läjän taideteoksia. Ne olivat valkoisia patsaita ja reliefejä, joiden pintaan oli suihkutettu neon-oranssia spraymaalia.

Piilottelimme ryöstön jälkeen jollakin työmaalla olevassa suuressa kuopassa, mutta nuori nainen halusi häipyä. Myöhemmin näimme papan kanssa, kun hän ajoi päältäajettavalla ruohonleikkurilla päin rakennuksen seinää.

Meitä jahtasi tv:stä tuttu Dog the Bounty Hunter vaimoineen. Juoksentelimme pitkin viljapeltoa, mutta näkymättömyydestä huolimatta lakoava vilja paljasti olinpaikkamme. Lisäksi puhelimestani loppui akku, joten jäimme kiinni. Oikeastaan halusinkin jäädä.

Budjetti-Shrek

Oli ilmestynyt uusi Shrek-leffa, mutta se oli vain kompilaatio edellisten elokuvien klippejä uudessa järjestyksessä

...

Makasin sängyssäni peiton alla. Kuulin jonkun hengittävän asunnossani.

Uppoaminen

Ratsastin etäisen koulututtavan reppuselässä laiturilta mereen ja upposin.

Uskomattomat talot

Olin matkoilla tuntemattomassa eurooppalaisessa kaupungissa. Yövyin vuokrahuoneessa, joka oli jonkinlaisen brutalistisen virastotalon aulassa. Rakennus oli tehty betonista, aulassa oli korkea vino katto ja mustia puisia säleikköjä jotka halkoivat tilaa katossa. Huoneen omisti sarjakuvapiirtäjä, jonka sarjakuvia luin kirjakaupassa mutta en viitsinyt ostaa niitä, ja siitä minulle tuli hieman huono omatunto.

Lähtiessäni kävelemään juna-asemaa kohti näin kaupungin keskustassa kaksi uskomattoman hienoa, mutta todella uhkaavan näköistä taloa.

Talot olivat niin suuria ja korkeita, että niiden yläosa peittyi pilvien ja sumun taakse. Rakennukset huokuivat pahaenteistä ilmapiiriä ja niitä ympäröi mystinen savu. Ne oli rakennettu harmaanruskeasta, likaisen näköisestä kivestä, ja niiden muodot muistuttivat luonnon pyöreitä epäsäännöllisiä muotoja. Torin reunalla sijaitsevassa talossa oli pulleat, pyöreät parvekkeet. Rakennuksien pinnalla kiertelivät mustat, rautaiset juurimaiset rakennelmat, ja toisen, leveän kadun päässä olevan rakennuksen seinässä oli valtava kello, jonka ympärille mustat ja kultaiset juuret kiertyivät. Rakennukset muistuttivat jonkinlaista risteytystä stalinistisesta megalomaanisesta arkkitehtuurista ja Antoni Gaudín luonnonmuotoja seuraavista rakennuksista.

Tuijotin rakennuksia pelonsekaisen ihailun vallassa, ja ympärillä ihmiset vain kävelivät kuin mitään ei olisi tapahtunut.