Mummoni oli hevonen

Olin mummolassa. Mummoni oli antropomorfinen hevonen, joka käveli kahdella jalalla ja muistutti Tove Janssonin piirroksia. En kuitenkaan pitänyt sitä mitenkään outona, vaan juttelin hänen kanssaan ihan normaalisti. Menin kylpyyn, vaikkei heillä oikeasti ole kylpyammetta.

Polkupyörä hevonen polkupyörä

Ratsastin moottoritiellä hevosella, joka oli vuorotellen hevonen ja vuorotellen polkupyörä. Vauhti oli päätähuimaava, ja vaihdoin tietä hyppäämällä kahden moottoritien välillä olevan valtavan hyppyrin yli.

Pako

Yritin yliopistokaverieni kanssa paeta totalitaristisesta valtiosta. Olimme tehneet suunnitelman, jossa meidän oli määrä yksitellen hiipiä ulos porteista. Mikään ei tuntunut oikein menevän putkeen, koska matkalla porteille törmäsimme kaikenlaisiin ongelmiin, kuten hevosiin jotka hyökkäsivät kimppuumme koko ajan.

Äitini kävi valtiossa töissä mutta asui sen ulkopuolella, ja kohautteli minulle hartioitaan, että "mahtaa sulla olla hankalaa siellä", mutta ei auttanut mitenkään.

Hevoseksi muuttunut mänty

Jossain oli mänty, joka olisi täytynyt kaataa. Isoisäni kuitenkin oli sitä mieltä, että sen kaataminen olisi liian vaikeaa.

Tartuin kirveeseen ja aloin hakata mäntyä vaarini estelyistä huolimatta. Kun olin hakannut puun melkein poikki ja juuri lyömässä viimeistä iskuani, puu muuttui valkoiseksi hevoseksi jonka kaulan iskin poikki. Verta ei tullut, vaan kaula oli sisältä valkoinen ja keskellä oli punainen kohta kuin vaniljajäätelötuutin mansikkasydän.

Cardboard cutout horse

Ratsastelin hevosella, joka oli pelkkä aaltopahvista leikattu hevosen kuva, mutta silti elävä ja liikkuva.

Palahevonen

(Vanha uni, jonka muistan aina vaan. Kirjoitan tänne talteen.)

Ratsastin Laajasalossa Riitankujan mäellä hevosella, jonka kaikki raajat olivat nivelien kohdalta irti toisistaan. Kaula oli vartalosta irtonainen mutta leijui oikealla paikalleen, samaten pää irti kaulasta ja turpa irti päästä. Myös jalat ja häntä koostuivat irtonaisista, paikallaan leijuvista palasista. Hevonen liikkui keinahdellen, irtonaiset palaset heilahtelivat hiukan epätahdissa.

Joku kysyi, miksi hevoseni näyttää oudolta. Tiuskaisin hänelle, että tämä on ihan normaali hevonen, hän ei vaan tiedä mitään hevosista! Olin tosiaan sitä mieltä, että tämän tavallisempaa hevosta ei ole.

Ratsastin mäkeä alas, ja hevosen vauhti kiihtyi kiihtymistään kuin polkupyörä alamäessä. En saanut jarrutettua, ja törmäsin talon seinään niin kovaa että hevosen palaset lentelivät ympäriinsä.

Kirurgi

Unessa poikaystäväni oli menestynyt kirurgi, joka työskenteli Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla.

Kahdella nuorella miespotilaalla oli raajoissa jotain vikaa. Ajattelimme, että kaulan katkaiseminen ja pään siirtäminen ehjään uuteen ruumiseen olisi järkevintä – olihan se aivan tavallinen toimenpide jota suoritettiin usein ja rutiinina.

Olin huolissani, että päät kuolevat kesken operaation, mutta kuulemma kaikki sujuu hyvin kunhan pää saadaan kiinnitettyä uuteen vartaloon 10 minuutin sisällä.

Leikkaukset sujuivat hienosti ja ilman ongelmia. Toiselle miehelle liitettiin vartalon ja pään väliin valkoisen hevosen kaula, jonka sahaaminen irti hevosesta oli minun tehtäväni.

Uni siirtolapuutarhasta

Olin siirtolapuutarhassa yöllä. Tehtäväni oli vartioida levotonta joukkoa tarhaikäisiä lapsia, mutta päädyin hukkaamaan heidät kaikki ja jäin harhailemaan yksin ympäri puutarhan katuja. Myöhemmin leivoin pullaa suurella matonkudontakoneella.

Suomessa oli ilmeisesti meneillään sota, jonka vuoksi kaikki muut kuin mustan väriset hevoset piti viedä piiloon. Talutin hevosia siirtolapuutarhan omenapuiden ja pensasaitojen väliin.