Sammakoiden kuoro

Pienessä idyllisessä kylässä kaikilla oli kaunis pieni puutalo ja kauniit omenatarhat talojensa ympärillä. Oli aikainen aamu.

Eräs herra keitteli pihavajassaan jonkinlaista maagista keitosta, joka hehkui violettina ja savusi. Keitos oli puisessa astiassa, johon oli kaiverrettu miehen kasvot. Kun se oli valmis, hän peitti astian puisella kannella, joka oli hatun muotoinen.

Sillä hetkellä astia kansineen kasvoi ja muuttui mieheksi, joka marssi naapuritalon puutarhaan omenapuiden ja kukkien keskelle, ja loihti joukosta kiviä pienen sammakoiden lauman. Sammakot asettuivat riviin talon eteen, ja maaginen mies alkoi johtaa niitä kuin kapellimestari kuoroaan.

Sammakot lauloivat kuorossa, jotta talon asukas heräisi uniltaan. Kaksi sammakkoa kuitenkin poikkesi sävelestä, ja pensaasta hyökkäsi karhu joka söi ne. Tämän jälkeen karhun poikaset liittyivät mukaan kuorolauluun.

Syksy saaressa

Olin mökillä saaressa ja kaikki oli ihanaa.

Oli jo viileä, harmaa, kuulas syksy, mutta aurinko paistoi ja saaressa oli jotenkin ihmeellisesti silti lämmintä ja ihmisiä kaikkialla. Uimme saunarannalla, vaikka ilma oli viileä, vesi ei ollut vielä jäätävän kylmää. Kaikkialla leijui tietoisuus siitä, että talvi on pian tulossa.

Delfiinejä ruokkimassa

Oli aurinkoinen kesäpäivä. Olin ystäväni Ellan ja poikaystäväni kanssa pienellä, kallioisella saarella jossa oli muutama mänty ja pieni hiekkaranta.

Olin jättänyt puhelimeni kalliolle, ja se valui vinoa kalliota pitkin lammikkoon ja hajosi. Olin vihainen, sillä näin kauempana merellä delfiinejä joista olisin halunnut ottaa kuvia.

Lainasin Ellan puhelinta ja menin rantaan kuvaamaan delfiinejä, jotka uivat aivan lähelle. Rannalla oli delfiinien poikasia: pieniä pingviinejä. Päätimme ryhtyä ruokkimaan niitä hamsterien jyväseoksella. Suutuin poikaystävälleni, sillä hän kaatoi koko ämpärillisen ruokaa hiekalle. Myös aikuiset delfiinit tulivat syömään, kävellen hiekalla pyrstönsä avulla.  

Päivä oli kaunis ja iloinen.