Hampaat kiskotaan irti

Olin jonkinlainen rosvo tai kiusantekijä, joka pystyi teleporttaamaan ajan ja paikan välillä. Tein kolttosia jossain pienessä kylässä ja onnistuin aina pakenemaan loikkaamalla jonkinlaiseen avaruusulottuvuuteen.

Hupini loppui kuitenkin lyhyeen, kun kyläläiset saivat minut kiinni, enkä pystynyt käyttämään voimiani. Minut vangittiin pieneen putkikassiin sykkyrälle niin, että vain pääni tuli ulos kassista. Ilkeä, vihainen mies kidutti ja kuulusteli minua irroittamalla pihdeillä hampaideni paikkoja ja muita hampaanpaloja, niin että suussani helisivät irtonaiset hampaanpalat. Olin kauhuissani.

Myöhemmin kaivelin suustani verisiä hampaan sirpaleita ja järjestelin niitä pöydälle riveihin, jotta en hukkaisi yhtäkään vaan voisin laittaa ne takaisin.

Museoryöstö

Minä, eräs vanha pappa ja nuori nainen osasimme muuttua näkymättömiksi. Edellytyksenä siihen oli, että puhelimissamme oli akkua. Jos kännykän akku loppui, näkymättömyys loppui.

Teimme ryöstön museoon, ja varastimme läjän taideteoksia. Ne olivat valkoisia patsaita ja reliefejä, joiden pintaan oli suihkutettu neon-oranssia spraymaalia.

Piilottelimme ryöstön jälkeen jollakin työmaalla olevassa suuressa kuopassa, mutta nuori nainen halusi häipyä. Myöhemmin näimme papan kanssa, kun hän ajoi päältäajettavalla ruohonleikkurilla päin rakennuksen seinää.

Meitä jahtasi tv:stä tuttu Dog the Bounty Hunter vaimoineen. Juoksentelimme pitkin viljapeltoa, mutta näkymättömyydestä huolimatta lakoava vilja paljasti olinpaikkamme. Lisäksi puhelimestani loppui akku, joten jäimme kiinni. Oikeastaan halusinkin jäädä.