Antropologisia omenoita

Olin töissä puistohommissa. Istuimme rivissä lounastauolla Roihuvuoren kirkon pihan portailla.

Pomomme tuli paikalle ja ilmoitti tekevänsä haastattelua työpaikan lehteen. Hän aloitti haastattelun ottamalla esiin 1800-luvun rotuopin tutkijoilta tutun pääkallonmittauslaitteen, jolla hän mittasi minun ja muiden työntekijöiden leukaperien leveyden. Mittaaminen vihloi hieman.

Hän kysyi, mitä mieltä olemme siitä että jokin omenalajike on valtaamassa markkinat kaikilta muilta omenalajikkeilta. Muilla työntekijöillä oli vastaus, mutta minä ilmoitin etten tiedä aiheesta tarpeeksi voidakseni kommentoida sitä.

Uni jatkui vielä Roihuvuoren ostoskeskuksessa, mutta en muista mitä teimme siellä. 

Puutarhanhoitoa

Oli kirkas kesäpäivä. Kesämökillämme oli paljon siistimpää kuin todellisuudessa, polut oli reunustettu kivillä ja nurmikot leikattu.

Istutin kasveja puron varrelle, ja leikkasin rikkaruohoja. Aiempana kesänä olin vuokrannut palstan slaavilaiselle naiselle, joka ei ollut maksanut vuokraa. Palstassa oli minusta jotain pahaenteistä – saman yön aiempi Ihana-uni seurasi minua.

Päätimme J:n kanssa järjestää puutarhanhoitokurssin lapsille.