Tummiin pukeutunut mies kävelee hämärällä, sateisella kadulla Helsingissä. Minä katselen unta hänen olkansa takaa.
Miestä
vastaan tulee harmaisiin, repaleisiin vaatteisiin verhoutunut koditon
mies, joka huutaa haluavansa 200 euroa tai puukottaa
itseään vatsaan ruosteisella viidakkoveitsellä. Hän kouristelee,
vääntelehtii ja kävelee kyyryssä. Mies vaihtaa suuntaa ja
koittaa päästä pummista eroon, mutta pummi
ei jätä tätä rauhaan...
Pummin kasvot alkavat levitä ja muuttaa
muotoaan, suu muuttuu mustaksi, ammottavaksi, vellovaksi reiäksi, ja hän huutaa kumealla
äänellä joka vaikuttaa kuuluvan samaan aikaan kaikkialta eikä mistään
"Wouldn't you do it, if it made you..."
hiljaisuus, kimeä kiljahdus
"HAPPY"
Hänen kasvonsa vääntyvät irvokkaaksi, jättiläismäiseksi hymynaamaksi ja lopulta räjähtävät.
Herätessäni minulla oli mielessäni unen taustatarina, jossa vilisee hymynaamaisia pieniä onnellisuuspillereitä. En tiedä.