Unessani elin jonkinlaisessa yhteiskunnassa, jossa kuka tahansa voi pahoinpidellä tai muuten vahingoittaa toisia aivan vapaasti. Olin peloissani, sillä elämä siellä oli pelkkää pakenemista.
Olin Itäkeskuksessa erään vanhan ystäväni kanssa. Siellä jokin epämääräinen, sekava mies seurasi meitä ja koetti päästä juttusille. Pakenimme ulos kadulle, ja hukkasin ystäväni jonnekin.
Myöhemmin olin jonkinlaisessa suuressa väliseinillä jaetussa hallissa, joka oli lattiasta kattoon päällystetty valkoisilla kaakeleilla. Katossa loistivat särähtelevät loisteputket, seinissä oli kellertäviä valuvia tahroja.
Piilottelin väliseinien takana, kun hallissa kulki alaston mies, jonka vartalolla oli omituiset mittasuhteet. Hän oli muuten tavanomainen, mutta jalat olivat vain puolisen metriä pitkät, leveästi asettuneet tyngät, jotka saivat hänet liikkumaan vaappuen.
Myöhemmin katselin sivusta hallia, jossa valtaisa joukko epämuodostuneita, lihavia ja muuten vartaloiltaan omituisia miehiä tappoi ihmisiä. He valuttivat veret suuriin ristin muotoisiin altaisiin, jotka kulkivat pitkin hallin lattiaa. Alastomat ruumiit heitettiin läjäksi leveään, pyöreään aukkoon hallin lattiassa.
Myöhemmin juoksin kadulla pakoon jotakuta. Minua vastaan tuli hermostuneen oloisia, säpsähteleviä tyttöjä, joilla oli käsissään keittiöveitset. He toistelivat käsillään puukotusta muistuttavia liikkeitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti