maanantai 4. marraskuuta 2019

Polkupyörä hevonen polkupyörä

Ratsastin moottoritiellä hevosella, joka oli vuorotellen hevonen ja vuorotellen polkupyörä. Vauhti oli päätähuimaava, ja vaihdoin tietä hyppäämällä kahden moottoritien välillä olevan valtavan hyppyrin yli.

lauantai 2. marraskuuta 2019

Seksiä ja pirtelöä mummolassa

Harrastin seksiä tv-kasvo Roope Salmisen kanssa, ja hänellä oli luonnottoman suuri penis. Olimme isoäitini kotona, joka ei kuitenkaan ollut hänen oikea kotinsa, vaan jokin tuntematon asunto josta vain tiesin sen kuuluvan isoäidilleni. Harjoitimme haureutta mm. hänen makuuhuoneessaan ja saunassaan. Isoäitini oli minulle hyvin vihainen ja solvasi minua syntiseksi ja huoraksi.

Myöhemmin teimme Salmisen kanssa pirtelöä jäätelöstä, joka oli suikaleina kuin juustoraaste.

perjantai 1. marraskuuta 2019

Maksu luonnossa

Unessa olin myöhästynyt mökkisaaremme lautasta. Kiinteistömoguli ja mediapersoona Jethro Rostedt tarjoutui kyyditsemään minut kotiinsa jahdillaan, ja ehdotteli maksua luonnossa.

Onnellisimmat unet sisältävät uimista

Oli jo syksy ja kylmää ja kuulasta, mutta jostain syystä merivesi oli vielä kesäisen lämmintä. Hypimme veljeni kanssa laiturilta uimaan, vaikka ympärillä kuura oli jäädyttänyt kasveja ja lehdet tippuneet puista.

Likainen keittiö ja vihainen kissa

Yritin järjestellä keittiötä, jossa oli loputon, koko seinän peittävä kasa muovisia pakasterasioita ja niiden kansia, jotka eivät sopineet yhteen. Kasassa purkkien seassa oli kaikenlaista epähygieenistä, kuten kuollut lihava sammakko. Kaikki muukin oli likaista ja ällöttävää, ja minua ahdisti.

Ulkona veljeni musta kissa oli piiloutunut jonkinlaiseen koloon hiekkaisessa penkassa. Yritimme äitini kanssa saada sitä kiinni, mutta kun sain siitä otteen, se kääntyikin minun puoleeni kynnet ja hampaat ojossa ja yritti hyökätä kimppuuni. Työnsin vaistomaisesti käsivarteni eteeni suojaksi, mutta heräsin siihen että löin kädellä seinää sänkyni vieressä. Sydämeni hakkasi kuin se yrittäisi hypätä pois rinnastani.

maanantai 28. lokakuuta 2019

Runo jossa loikin Siperiaan

Jos juoksee tarpeeksi lujaa
ja polkee ilmaa jalkojensa alla
voi irrota maasta ja loikkia yhä korkeammalle
kunnes hyppää kattojen yli Aleksanterinkadulta Kauppatorille
ja siitä edelleen
Katajanokalle.

Miksen tätä aiemmin hoksannut, minä mietin
kunnes vauhtini entisestään kiihtyy
loikkani pidentyvät ja kadut allani muuttuvat
kaupunginosiksi
kaupunginosat kaupungeiksi
pittoreski Porvoo, merellinen Kotka, ponkaisen ilmaan Sapokanlahden puistosta
ja kiidän taas, yli valtiorajojen.

Olen aina halunnut nähdä Viipurin, no, sinne se meni
pilvinen Pietari jalkojeni alla kasvaa ja pian jälleen kutistuu
Nevski Prospekt häipyy horisonttiin.
Kiidän kohti Moskovaa, mutta yltyvä tuuli sinkoaa
minut pois kurssiltani
ja polkaisen vauhtia jostain Rybinskin esikaupunkialueelta
jossa baabushkat kerääntyvät kummastelemaan
lenkkarieni kovertamaa kraateria keskellä katua.

Taigan yllä ihoni nousee kananlihalle
en ajatellut Siperian talvea pukiessani ohuimman takkini
ja alan huolestua
kuinka pysähtyä?
Olenhan jo aika kaukana kotoa
lompakkokin tässä rytäkässä on tipahtanut matkan varrelle
eikä kukaan täällä varmaan puhu englantia.

Kun maa jälleen huimaavaa vauhtia lähestyy
tarraan kaksin käsin kitukasvuisiin mäntyihin ja valmistaudun
törmäämään hyiseen hankeen
mutta kuuluukin vain vaimea tussahdus
kun käännän kylkeä
ja tyynyni tippuu lattialle.

Roska-auton peruutusvalo sälekaihtimen läpi
heijastaa keltaisia raitoja huoneeni seinille.

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Runo


Me uimme ilmakehässä
kuin vedessä
lennettyämme rakettirepuilla ilman ja avaruuden vesirajaan
taivaanrantasaunalle
jossa minä ja kaikki ystäväni
syömme grillimakkaraa talouspaperista pyyhkeisiin kääriytyneinä
syksy on parin viikon päässä muttei vielä täällä
eikä aurinko näin ylhäällä
koskaan muutu kalseaksi.